Kuten Journey laulaa:
“Don’t Stop Believin”, Allu ja Jussi uskoivat visioonsa siitä, miten musiikin tulisi räjäyttää milleniaaliin tylsyyteen vajonnut suomalainen nuoriso. Aluksi ajatuksena oli tehdä retrohtavaa autotallirokkia White Stripesin hengessä, mutta äkkiä nopeasti kyllästyvien poikien musiikki muodostui omaksi kristallikseen, jossa vaikutteet Led Zeppelinistä, Stoogesista ja Princestä Suomi-räppiin ja Gangnam Styleen yhdystyivät performatiivisten live-keikkojen kautta paikalliseksi helsinkiläiseksi UG-legendaksi.